Itä-Australia

Joululomalla Australiassa

Aika rientää hurjaa vauhtia, pian on jo maaliskuu! Pahoittelen päivitysteni viivettä, mutta tietokoneeni sanoi sopimuksen irti, ja olen netin suhteen kännykkäni varassa. Täksi viikonlopuksi sain lainakoneen hetkeksi, joten nyt ajattelin kirjoittaa viime joulun Australian matkastamme muutaman sanan.

Singaporen kentällä oli upea, oikeista kukista ja kasveista tehty jouluasetelma.

Lähdimme joulun alla Hki-Zurich-Singapore-Perth lentojen kautta siskoni perheen luokse joulua ja uutta vuotta viettämään. Lennot sujuivat tyttäremme kanssa paljon helpommin, kuin olin ajatellut. Neiti istui sylissämme ja seurasi muiden lasten touhuja. Vaikka mennessä oli nuhaakin, pelkkä tutti riitti nousuihin ja laskuihin. Pitkä (12h) lento oli mennessä päivälento, joten neiti ei malttanut nukkua kuin 10-15min kerralla 4-5h.n välein. Siinä ei paljon itsekään pystynyt nukkumaan. Toki asiaa hankalutti lapsivierustoverit, jotka eivät olleet hiljaisimmasta päästä. Varasin etukäteen lentokoneen seinään kiinnitettävän nukkumakopan, jossa hän välillä malttoi hetken torkahtaakin. Kaksivuotiaaksi asti saa matkustaa ilmaiseksi, äidin tai isän sylissä lisäturvavyön avulla, joka kiinnitetään vanhemman omaan vyöhön.

Sisko perheineen asuu Fremantlessa, Perthin kaupungista n. 20km. Sää oli Fremantlessa helteinen koko lomamme ajan. Hieman liikaa meille aikuisille ainakin. Varsinkin öisin oli tuskaa nukkua. Neiti nukkui yllättävän hyvin päiväunet, vaikka oli kuumaa ja valoisaa. Yöunille neiti meni vuoden vanhan serkkunsa kanssa jo 19.00 jälkeen, kun ilta pimeni. Aamuisin herättiin jo 5-6 välillä lintujen lauluun ja auringonpaisteeseen. Voin sanoa, että palasin lomalta kotiin lepäämään, sillä yöunet jäivät reissussa vähiin. 

Australiassa vietetään joulua 25.12, aatto on vielä ihan tavallinen, arkinen työpäivä. Joulupäivän vietimme siskon miehen sukulaisten luona lounaalla ja uima-allasbileissä. Jos Suomessa syödään jouluna paljon, Australiassa vasta syödäänkin. Ruokaa oli triplasti enemmän kuin syöjiä. Menu oli kaikin puolin monipuolinen: mereneläviä joka lajia, erilaisia lihoja (kengurunliha on ehdoton suosikkini), kasviksia eri muodoissa, tuoreita hedelmiä, kaloja jne. Jälkiruokapöydässäkin oli montaa erilaista kakkua, hedelmiä jne. Harmi, kun en hoksannut ottaa yhtään kuvaa tuosta ruokamäärästä. 

Neiti on tässä kuvassa joulunviettoon lähdössä.

Amerikan tyyliin Australiaankin on rantautunut viimeisen menneen vuosikymmenen aikana kilpavarustelu jouluvaloista. Kaikenlaisia vilkkuvia jouluvalohirvityksiä nähtiin. Talot oli kuorrutettu eri värisillä jouluvaloilla ja hahmoilla.  Yhdenkin yltäpäältä valaistun talon pihassa oleva koripallokorikin oli somistettu vilkkuvin valoin ja korissa istui joulupukkivalohahmo! Koskahan tuo villitys saapuu kunnolla Suomeen? Toivottavasti ei vielä hetkeen. 

Kävimme joulun jälkeen "reissun reissussa" Etelä-Australiassa. Siellä oli ihana ilmasto, niinkuin Suomen kesä parhaimmillaan. Aurinkoa ja +25 astetta. Pysähdyimme mm. Busseltonissa, Augustassa, Margaret Riverillä ja Albanyssa. Kivoja paikkoja ja hienoja maisemia. Kävimme mm. tutustumassa luomuviinitilaan, paikalliseen luolastoon  ja kävelimme 40 metrin korkeudessa puihin kiinnitetyssä kävelysillalla. "Puukävelystä" voit lukea enemmän TÄÄLTÄ. 

Matkalla pysähdyimme Castle Rock-nähtävyydellä. Siskoni muisteli, että nousu olisi loivaa ylämäkeä. No eipä ollut. Huhhuh! +35 asteen helteessä, vauva manducassa 4,5km "kinttupolkua" ylös ja alas mennen tullen. Hiki virtasi, kun tällainen rapakuntoinen mamma 2v liikuntatauon jälkeen pääsi määränpäähän. Onneksi maisemat olivat kuitenkin kivat.

Viimeinen lomaviikko vietettiin Fremantlen lähialueella. Kävimme monessa, minulle jo ennalta tutussa paikassa. Edellisestä Australian matkastani voit lukea TÄÄLTÄ.

Paluulento sujui paremmin, me vanhemmatkin saimme hieman torkahtaa, kun pitkä lento sattui yölennoksi. Neiti nukkui puolet paluulennoista. Palasimme lähes samaa reitti takaisin Perth-Singapore-Frankfurt-Hki. Voin suositella vauvan kanssa matkustamista, erittäin hyvä kokemus. Ehkä parivuotiaan kanssa matkustaminen, joka ei pysy enää aloillaan, on haastavampaa. Nyt neiti oli tyytyväinen, kun sai istua 25h putkeen sylissä. Lentokentillä käytin manduca-selkäreppua, oiva apua, kun pitää nopeasti liikkua. Tyttö tykkäsi myös nukkua vaihtojen aikana manducassa. 

Matka oli kaikin puolin onnistunut, mutta oli mukava palata (-30c) takaisin viileämpään ilmastoon. Kylmässä voi aina lisätä vaatteita, kuumassa ei voi vähentää enää kun on nahkapuku jäljellä ja edelleen kuuma. Taidan olla siis supisuomalainen :)